Kohti hiilineutraalia Suomea CO2e - kilo kerrallaan
Talvi 2021 on poikkeuksellisen runsasluminen. Lumen mukanaan tuomasta talviurheilun riemusta nauttiessa, mieltä kalvoi epäilys, onko tämäkään enää normaalia ja kuinka pitkään saisimme tulevaisuudessa nauttia lumesta näillä leveysasteilla. Ilmastonlämpenemisen myötä säästä ja keleistä on tullut vaikeasti ennustettavia ja ääri-ilmiöistä ja nopeista vaihteluista arkipäivää. Ihmisten huoli luonnon tilasta kasvaa. Ilmastontutkimuksen asiantuntijat ovat sitä mieltä, että elämme ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevia vuosia. Pariisissa 2015 solmittu hallitusten välinen sopimus toimenpiteistä, joilla ilmastonlämpeneminen rajoitettaisiin ICPP:n määrittelemään 1,5 asteeseen ei ole toteutunut ja globaali hiilibudjetti hupenee vauhdilla. Ainoastaan nollaamalla päästöt äärimmäisen nopeasti tavoitteeseen voitaisiin edelleen päästä.
Valtioneuvoston päätöksellä Suomi on sitoutunut tiukkaan ilmastopolitiikkaan ja pyrkii kohti hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseksi tarvittava muutos on valtava ja se edellyttää nopeutettuja päästövähennyksiä kaikilla sektoreilla sekä hiilinielujen vahvistamista. Vastauksena hallituksen asettamiin tavoitteisiin, eri aloille on laadittu asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä toimialakohtaiset tiekartat, jotka ohjaavat suomalaisyrityksiä vähähiilisyyteen.
Uusiutuva kauppa 2035-tiekartan tavoitteena on, että suomalainen kauppa on toimialansa globaali ilmastoedelläkävijä ja saavuttanut hiilineutraaliuden vuonna 2035. Tiekartta ohjaa, kannustaa ja antaa käytännön työkaluja yritysten vastuullisuustyöhön ja päästöjen vähentämiseen. Tiekarttojen haasteena on se, että niissä arvioidaan yritysten ilmastopäästöjä ainoastaan Suomen rajojen sisäpuolella. Ilmastoon kohdistuvien kokonaisvaikutusten osalta suuri osa suomalaisessa kaupassa myytävien tuotteiden arvoketjun päästöistä syntyy Suomen rajojen ulkopuolella, alan toimitusketjuissa. Globaalien ilmastotavoitteiden edistämiseksi päästöjä tulisi tarkastella koko arvoketjussa ja koko toimitusketjuun tulisi vaikuttaa.
Mitä hiilineutraalius tarkoittaa?
Hiilineutraalius tarkoittaa tasapainoa, jossa hiilidioksidipäästöjä tuotetaan saman verran kuin niitä voidaan sitoa ilmakehästä hiilinieluihin. Tärkeimmät luonnon omat hiilinielut ovat maaperä, metsät ja valtameret. Nollapäästöjen saavuttamiseksi kaikki kasvihuonekaasupäästöt on siis kyettävä ottamaan talteen.
Hiilineutraaliuteen pyrkiminen edellyttää, että yritys tietää mistä heidän hiilijalanjälkensä muodostuu ja kuinka suuri se on. Hiilineutraalisuus voidaan asettaa tavoitteeksi tietylle omalle tuotteelle tai palvelulle tai koko omalle organisaatiolle. Hiilineutraalisuus on laskennallisesti todennettava asia, joka vaatii tuotteen, palvelun tai yrityksen hiilijalanjäljen määrittämistä yleisesti hyväksyttyjen standardien mukaan. Tarvittaessa ulkopuolinen toimija vahvistaa laskelman.
Ensisijainen keino hiilineutraalisuutta tavoiteltaessa on vähentää päästöjä mahdollisimman paljon. Mikäli yritys ei pysty kaikissa toimissaan hiilineutraaliuteen, päästöjä voidaan kompensoida; yhdellä sektorilla tuotettuja päästöjä voidaan hyvittää päästökompensaatioilla jossain muualla. Kompensointia voidaan toteuttaa investoimalla uusiutuviin energianlähteisiin, energiatehokkuuteen tai muihin puhtaisiin, vähähiilisiin teknologioihin.
Tavoitteena pieni hiilijalanjälki ja suuri hiilikädenjälki
Hiilijalanjälki tarkoittaa jonkin tuotteen, toiminnan tai palvelun aiheuttamaa ilmastokuormaa eli sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja tuotteen tai toiminnan elinkaaren aikana syntyy. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi hiilijalanjälki huomioi myös muut kasvihuonekaasupäästöt kuten metaanin, dityppioksidit ja hiilivedyt. Hiilijalanjälkeä mitataan ja raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (lyhenne CO2-ekv. tai CO2e). Monet suomalaisyritykset ovat asettaneet jo omat tavoitteensa hiilineutraalisuudelle. Esimerkiksi Halti kertoo verkkosivuillaan tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2022.
Hiilikädenjälki viittaa positiivisiin ympäristövaikutuksiin, joita yritys voi saada aikaan tarjoamalla tuotteita tai palveluita, jotka pienentävät käyttäjien tai asiakkaan hiilijalanjälkeä. Tuotteella tai palvelulla on positiivinen hiilikädenjälki, jos tuotteen hiilijalanjälki on pienempi kuin asiakkaan nykyisin käyttämällä vastaavalla tuotteella. Hiilikädenjälki on lisäarvoa, jota voidaan myös myydä; mitä enemmän tarjottua ratkaisua käytetään, sen suurempi ilmastohyöty. Kädenjäljen avulla kuvataan sitä, miten yritys tuottamillaan ratkaisuilla auttaa asiakkaitaan ja sidosryhmiään pienentämään omia hiilijalanjälkiään.
Patagonia ja Partioaitta tukevat ympäristöjärjestöjä
Ympäristöaktivismistaan paljon tiedottava Patagonia lahjoittaa vuosittain yhden prosentin voitoistaan ympäristöjärjestöille ja tukee näin yli 800 ruohonjuuritason ympäristötyötä tekevää organisaatiota. Yhtiö tiedostaa, että se ei voi täysin kompensoida ympäristöjalanjälkeään, joten se tukee aktivismia taloudellisesti ja kutsuu tätä ”maapalloveroksi”. https://eu.patagonia.com/
Kotimainen Partioaitta kerää kanta-asiakasohjelmaansa kuuluvien 365-klubilaisten ostoista ympäristöbonusta, joka on normaalisti yksi prosentti asiakkaan maksamasta hinnasta, mutta nousee Black Fridayn eli Partioaitan Green Fridayn ajaksi viiteen prosenttiin. Summalla tuetaan erilaisia paikallisia ympäristöhankkeita, esim. ostetaan aarniometsää ja suojellaan Itämerta. Kanta-asiakkaat saavat itse osallistua kohteiden valintaan äänestämällä. www.partioaitta.fi
Kierrätys- ja selluloosapohjaisten kuitujen käyttö pienentää tekstiilin kuormitusta
Teknologiapuolella hyvä esimerkki suomalaisen tekstiilialan päästöjä vähentävästä kädenjälkivaikutuksesta on kierrätys- ja selluloosapohjaisten tekstiilikuitujen tuotanto. Uusilla innovaatiokuiduilla voidaan korvata esimerkiksi puuvillaa, jonka tuotanto kuluttaa paljon vettä ja energiaa. Innovaatiokuitujen positiivisen kädenjälkivaikutuksen ennustetaan kasvavan nopeasti, kun teollinen tuotanto ja vientitoiminta saadaan käynnistymään.
Kuluttajasovelluksia alkaa pikkuhiljaa syntyä ja esimerkiksi helmikuun alussa järjestettyjen virtuaalisten ISPO-messujen yhteydessä esiteltiin viimeisin jyväskyläläisen Spinnovan selluloosakuidusta valmistettu vaate. Skandinavian Outdoor Awardilla palkittu yhteistyössä Bergansin ja Halley Stevensonin kanssa kehitetty anorakki on valmistettu täysin ilman kemikaaleja puupohjaisesta kuidusta ja sen pinnassa on luonnonmukainen vahakäsittely, joka tekee tuotteen vettähylkiväksi. Tuote on osa norjalaisen Bergansin Future Labs Collection of Tomorrow -mallistoa ja tulee myyntiin ensi vuonna. Suomalaisen Infinited Fiber Companyn tekstiilijätteestä ja selluloosasta valmistetusta Infinna-kuidusta valmistettuja farkkuja on myyty jo myös kuluttajille pieni 64 kappaleen erä ruotsalaisen Weekday-verkkokaupassa. Farkkujen materiaalista puolet on Infinna-kuitua ja puolet luomupuuvilla. Weekday on osa H&M Groupia.
Tekstiilien kierrätyksessä paljon mahdollisuuksia
Työvaatepuolella on jo pitkään kierrätetty vanhoja työvaatteita uusiksi tuotteiksi. Touch Point kierrättää elinkaarensa päähän tulleita vaatteita esim. muovigranulaateiksi kierrätysmuovi-tuotteiden valmistukseen ja valmistuttaa niistä komposiittituotteita asiakkaille ja yritysten omaan käyttöön.
Kuluttajien tekstiilijätteen kierrättämiselle uudelleen tekstiiliksi ei vielä ole palvelua, mutta sport- ja outdoorbrändien valmistautuminen kuidusta kuiduksi -kierrätykseen näkyy lisääntyneiden monomateriaalia-tuotteiden määränä. Alalla tapahtuu paljon ja ratkaisut ovat toivottavasti lähellä. Tekstiilijätteen erilliskeräys tulee Suomessa pakolliseksi vuonna 2025 ja Suomeen on valmistumassa vuonna 2021 kaksi uutta poistotekstiilien käsittelyyn keskittyvää kiertotalouslaitosta, Rester Oy ja Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH) rakentavat molemmat toimintaansa Paimioon.
Artikkelin taustamateriaalina on käytetty Kaupan Liiton Uusiutuva Kauppa 2035 julkaisua ja Suomen Tekstiili & Muoti ry:n Hiilineutraali tekstiiliala -tiekarttaa sekä mainittujen brändien / yritysten lehdistötiedotteita.
Artikkeli on julkaistu YouSport-lehden numerossa 1/2021 Vastuullisuuspalstalla.